sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Vuosi omassa kodissa

Tänään tulee tasan vuosi siitä, kun meistä tuli akaalaisia omakotitaloasujia, kyllä vain on ollut mukavaa!
Edelleen ihailen liki joka päivä saunan pesuhuoneen kattoa, pyyhin onnellisena keittiön tasoja, tykkään kun jokaiselle tavaralle on oma paikkansa ja kotimme pohja on täydellisen toimiva meille. Vuodesta on jäänyt monta muistoa. Muutto oli yhtä hulinaa. Itse muutossa meni kaksi päivää ja vaikka rutistus oli valtava, niin siitä selvittiin aivan käsittämättömän avuliaan, tehokkaan ja kaikkea tekevän talkooväen avulla. Ensimmäisestä yöstä en muista mitään, mutta toisena iltana haettiin paikallisesta pitseriasta apuna olleille sukulaisille pitsaa ja sillä välin nämä olivat siivonneet kaiken valmiiksi ja veljeni oli vielä pyyhkinyt pölyt toisen kerran makkarista, että ei olisi niin tukkoisaa nukkua. Veljentyttö oli pedannut vauvan sängyn valmiiksi tulevaa serkkuaan odottamaan. Olipa vain ikimuistoisen hyvää pitsaa.

Vauva syntyi kaksi viikkoa muuton jälkeen ja oli mukava tulla hänen kanssaan valmiiseen kotiin. Nimiäisiä valmisteltiin huolella, ystävä tuli arki-iltana kylään ompelukoneen kanssa ja hurautti kaikki kodin verhot valmiiksi, kolme päivää ennen nimiäisiä. Nimiäisten aattona pääsimme nauttimaan melkein maalla asumisen riemuista ja viiden tunnin sähkökatkosta, juuri silloin, kun oli kriittisimmät hetket tehdä valmisteluja. Onneksi sähköt tulivat ennen puoltayötä takaisin, hyvin ehti vielä.

Heinäkuussa maalattiin talo ulkoa ja oli muuten harvinaisen paahteinen, kuuma ja aurinkoinen heinäkuu. Maalausta piti tehdä aamu- ja yövuorossa, jossain kohtaa ei kehdattu pyytää ystäviä tai sukulaisia enää edes kylään liiallisen talkoilun pelossa, mutta he tulivat pyytämättäkin.

Syksyllä keksittiin vielä laajentaa terasseja ja tilata nurmikkomultaa. Nurmikko kylvettiin kaksi päivää ennen ensilunta, hienosti ehti. Myös kaikki vuoden juhlapyhät vietettiin kotona. Pääsiäisenä paljuiltiin, juhannuksena oli melkein yhtä kylmä keli, onneksi palju lämmitti. Jouluna emme menneetkään mummoloiden juhlapöytiin vaan sukulaiset tulivat meille. En ole varma, kumpi oli jännittävämpää; olla ensimmäinen joulu omassa kodissa vai paistaa kinkku ensimmäistä kertaa itse. Lapsista joulussa oli parasta lehtikori, onnistuneet juhlat.

Vuodessa on tapahtunut paljon ja tästä vuodesta jää tärkeimpänä mieleen vauvavuosi sekä perhe ja ystävät. Meillä on käynyt todella paljon vieraita, seurana ja apuna, viettämässä arkea ja juhlaa. Elokuussa taisi olla kaksi viikkoa, ettei käynyt ketään ja jösses kun oli tylsää.  Tämän vuoden aikana monesta ystävästä on tullut kuin osa perhettä, jotkut ovat pysyneet osana perhettä ja jotkut ovat löytyneet ystävinä takaisin, vaikka jokaikinen navigaattori neuvookin meille väärin. Ja oma perhe on säilynyt parhaimpina ystävinä, olo on onnekas.



Meillä on ollut liki täydellinen vuosi, kiitos teille siitä.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Termostaattigate

Kävi tässä niin, että pannuhuoneessa vedenpaineet aina katosivat pikkuhiljaa ja huoneissa termostaattien säätäminen ei tuntunut vaikuttavan mitenkään huoneen lämpöön, eli osa huoneista oli aikas kylmiä. Niin tässa 11 kuukautta talossa jo asuneena, päätimme sitten vihdoinkin kutsua LVI miehet, jotka talon rakensivat tutkimaan ongelmaa.

Saimme LVI miehen kanssa sovittua sopivasti ilta-ajan puoli kuudeksi (joten plussia joustavasta työajasta), ja hetken putkikuvia hän katseli ja merkkaili tussilla, että mikäkin putki on mihinkäkin huoneeseen ja teki vähän säätöjä putkiin. Ja sitten hän sanoi, että niin juu, eihän noita termostaatteja ole kytketty näihin putkiin, ja näyttää jotkut liitososat puuttuvan. Me oltiin vähän siinä äimän käkenä, että eipä ihme ettei tarmostaattien vääntely vaikuta huoneiden lämpötiloihin. Hyvä, että tuli tässä vaiheessa selville (vaikka olisihan se ollut kiva, että LVI työt olisi tehty jo rakennusvaiheessa oikein, kun ei meillä ole mitään tietoa miten ne olisi pitänyt olla kytkettynä). Oltiin vaan ihmetelty niitä mollukoita irrallaan siellä lavuaarin alapuolella, ja oletettu että ne kuuluukin olla irrallaan.

Samalla sitten käytiin ihmettelemässä paineiden katoamisia, ja hetken päästä LVI mies löysi tihkuavan putken perimmäisestä nurkasta radon putken takana. Voi olla vähän kerpeleen hankalassa paikassa korjattava. Mutta eipä siinä mitään, sovittiin sitten, että hän tulee oikeiden osien kanssa seuraavana viikolla korjaamaan.

Ja seuraavalla viikolla LVIS-talojen tyypit tulivat ja asentivat termostaatit paikoilleen ja samalla kiristivät teknisessä tilassa lämpöpumpun putket. Nyt näyttää paineet pysyvän kattilassa, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

WIP: Raspberry Pi kosketusnäyttömodaus

WIP (Work In Progress) statuspäivitystä kotiautomaatioraudoistani. Tällä kertaa tunkkauksen alla on Raspberry Pi B model, eli hieman vanhempi malli kuin kaikkein uusimmat. Ajattelin pistää siihen kehitysympäristön yms. systeemit pystyyn ja samalla minulla oli hyllyssä jo aikaisemmin hankkimani 2.8 tuuman PiTFT kosketusnäyttöpaneeli (kasausohjeet: https://learn.adafruit.com/adafruit-pitft-28-inch-resistive-touchscreen-display-raspberry-pi/assembly).

Minulla on myös läpinäkyvä kotelo RPi:lle, mutta siihen ei PiTFT mahdu sisälle. Joten sulatin kolvinpäällä sopivasti lisää aukkoja lattakaapelille ja PiTFT:n vaatimalle näytölle ja mattoveitsellä tasoittelin sulaneet pinnat. Vaikka Raspberry kosketusnäytöllä on jo pelkästään hyödyllinen, niin halusin, että minulla on ainakin yksi raspberry, jolla voi testailla erilaisia komponentteja ja automaatioprojektien protoja. Joten liitin lattakaapelin RPi-UEXT:in ja RPi:n väliin (sai mattoveitsellä vuolla kaapelin kiinnikettä hieman, että mahtui kotelon sisään hyvin).

Tässä kuva lopputuloksesta, jossa on PiTFT koteloituna ja lattakaapelin perässä protolevy jossa voi komponentteja tastailla. Extrakuvassa erinäisiä Raspberry kikkareita (näyttö, liikkeentunnistin yms protolevyjä), joita tulen keväällä testailemaan:

lauantai 7. helmikuuta 2015

WLAN lämpötilamittari

Sain tuossa aikaiseksi pistää kolvin lämpiämään ja rakensin itselleni lämpötilamittarin joka langattomasti siirtää lämpötilan ja kosteusprosentin WLANin yli minun automaatiokoneelleni, joka ottaa datan vastaan, josta se voidaan sitten näyttää webissä tai vaikka puhelimessa.

Osat kokonaisuudessaan maksoivat alle 6 euroa, joten kohtuu edullinen verme siitä lopulta tuli. Eli käytin ESP-8266 (ESP-01) wlan kikkulaa joka maksoi 2.5e, DHT11 lämpötilasensori 0.8e ja virransyöttö "MB102 breadboard power module"(osaa muuntaa 5-12V:n 3.3V:ksi) 0.95e ja 220V->12V virtälähde 1.7e.

Vetäsin kuumaliimalla sensorin ja wlan kikkulan kiinni tuohon virtamoduulin alapintaan kiinni, ja sitten kolvasin asianmukaiset piuhat kiinni pinnien alapuolelle ja 4.7kΩ resistanssi datapinnin ja 3.3V VCC:n väliin (jooh, olisi ne voinut kolvata nätimminkin, mutta toimii(tm), joten riitti minulle). Pinnien yläpuolet ovat edelleen vapaat, joka mahdollistaa piirien uudelleen ohjelmoimisen ja mahdollisten ongelmien debuggauksen tietokoneella. Ja tuossa on bonuksena vielä toi valkoinen painonappi, jolla koko vehkeen voi sammuttaa ja käynnistää tarvittaessa nopeasti.

Kirjoittelin tuohon NodeMCU:lla koodinkin nopsaan, nyt se osaa liittyä automaattisesti kodin wlan verkkoon, ja se raportoi 30 sekunnin välein sensorin arvot automaatiokoneelle MQTT protokollan yli kodin wlan verkossa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka tämä projekti http://nathan.chantrell.net/20141230/wifi-mqtt-display-with-the-esp8266/. Tuommoinen näyttö (ebay 3.8e) on itselläkin tilauksessa, mutta siitä sitten lisää kunhan se saapuu.

Tämän vehkeen on tarkoitus pöristä varastossa, niin voin koodata hälytykset, jos varaston lämpötila laskeee kohti nollaa kovilla pakkasilla. Varsin tyytyväinen olen esp8266:n toimintaan, tulen käyttämään noita erinäisissä rakenteluprojekteissa kevään mittaan...